Euroopan neuvoston direktiiviin perustuva Sosiaali- ja
Terveysministeriön
asetus (säteilylaki 1142/1998, asetus 423/2000) velvoittaa
ionisoivaa säteilyä
käyttävien tutkimusten oikeutuksen arviointiin.
Tämä tapahtuu tarkentamalla
tutkimusindikaatioita ja arvioimalla lähetteitä. Esimerkiksi
natiiviröntgenkuvausten
vaikutus potilaan hoitoon on usein epävarma ja niitä
tehdään liian
tiheästi. Siksi on tutkimuksista tehty
lähettämissuosituksia, joista on käyttökelpoisin
Euroopan komission julkaisema Säteilysuojelu 118. Tämän
julkaisun
ohjeita ja tietoja, jotka perustuvat tutkittuun näyttöön
olemme käyttäneet
hyväksi myös kriteeristöä laadittaessa.
Nyt laadittu kooste keskittyy ei-kiireellisiin tutkimuksiin. Se ei
sisällä
tietoja päivystystutkimuksista tai muutamaa poikkeusta lukuun
ottamatta
kiireellisen hoidon määrittelemiseksi tarvittavista
tutkimuksista. Syövän
diagnostiikka ja sen hoitoon liittyvät tutkimukset on
kiireellisinä lähes kaikki
jätetty pois, samoin harvinaiset tutkimusindikaatiot. Kooste ei
näin ollen kata
kaikkea kuvantamista.
Mukana ovat eri kuvantamismenetelmät ja niiden ensisijaista ja
toissijaista
käyttöä koskevat suositukset sekä tutkimukseen
pääsyn aikasuositukset.
Ryhmittelyä on tehty tarvittaessa myös radiologisten
erikoisalojen mukaisesti
(mm. lastenradiologia). Osassa menetelmiä on mukana kooste
niistä
lähettämisindikaatiosta, joissa tästä
menetelmästä ei katsota olevan hyötyä.
Natiivikuvausten maantieteellinenkin kattavuus on hyvä, eikä
tutkimuksiin
pääsyyn ole yleensä merkittävää
viivettä. Tämän takia niihin ei ole määritelty
kiireellisyysastetta. Ne ovat mukana oikean kuvantamismenetelmän
valinnan
helpottamiseksi. Isotooppitutkimus on melko harvoin ensimmäinen
valittava
tutkimusmetodi; näissä suositukset keskittyvät
jatkoselvittelytapauksiin.
Taulukoissa on lisänä ohjeellisia lisätietoja
”huomioitavaa”- sarakkeessa.
Ohjeita ovat koonneet ja työstäneet asiaan perehtyneet
radiologit eri
puolilta Suomea yhdessä hoitavien kliinikkojen kanssa.
Aineistot on koottu MSExcel-taulukkoon. Tiedon sähköinen
levittäminen,
tarkoituksenmukainen ryhmittely ja tietojen mahdollisimman joustava
käyttö
ovat näin käyttäjälle helppoja. Taulukot
esitetään kuvantamismenetelmien
mukaisesti ryhmiteltynä siten, että kunkin kansion taulukossa
on alataulukossa
koottuna erikoisalaan liittyvä kokonaisuus.